Visakoivumetsikön perustaminen

Parhaita visakoivun kasvupaikkoja ovat viljavat metsämaat (lehdot, OMT, MT) ja parhaat peltomaat (hieta- ja multavoittoiset maat). Kivikkoiset, valoisat ja kohtalaisen rehevät moreenimäet ovat yleisiä luonnonvisojen esiintymispaikkoja. Mitä karumpi kasvupaikka on, sitä enemmän visakoivulla on taipumusta haaromiseen. Kasvupaikoiksi eivät myöskään sovellu turvemaat, tasaiset hiesu- ja savimaat tai alueet, joissa pohjavesi on lähellä.

Viljavat, mutta syrjäiset, pelto- ja metsälohkot ovat usein hirvituhoille alttiita alueita, joissa visakoivun kasvattamista on syytä harkita tarkkaan. Hienojakoisista pelto- ja metsämaista soveltuvat vain mullaspitoiset rinteet. Visakoivu on omiaan maiseman ja ympäristön kannalta arvokkaille kohteille:

• Viljavat metsämaat
• Parhaat hieta- ja multapellot
• Lepikot, jotka halutaan muuttaa tuottoisiksi talousmetsiköiksi
• Lievästi hallanarat viljavat maat
• Maisemallisesti arvokkaat kohteet

Syrjäisillä hirvien suosimilla alueilla ei visakoivua pidä viljellä ilman alueen riista-aitausta.

Visaviljelmää pellolle perustettaessa kannattaa maa valmistella ennen istutusta hyvään kasvukuntoon. Tarkistetaan ojituksen tarve, tehdään tarvittavat rummut ojien ylitystä varten, suoritetaan maan muokkaus ja rikkakasvien torjunta. Käyttökelpoinen menetelmä on esimerkiksi; syyskyntö, kevätmuokkaus ja seuraavana keväänä istutus.  Metsämaalle viljelmää perustettaessa parhaan lähtökohdan saa, kun päätehakatun kuusikon hakkuutähteet kerätään hakkeesi tai poltetaan. Hakkuutähteiden poistaminen helpottaa alueella kulkemista viljely- ja karsinta- ja muiden hoitotöiden töiden aikana.  Heti hakkuun jälkeen alue muokataan metsä-äkeellä tai mieluummin laikutetaan kevyesti kaivinkoneella. Istutus tehdään hakkuun jälkeisenä keväänä. Kun istutus suoritetaan heti hakkuun jälkeen ovat taimet voimakkaampia rikkakasvuston noustessa pääosin vasta seuraavana vuotena.

Ennakoivasta heinäntorjunnasta huolimatta heinää joudutaan torjumaan istutuksen jälkeisinäkin vuosina. Mekaanisen heinäntorjunnan lisäksi voidaan taimien tyvien ympärille sirotella, ympäristömäärityksetkin täyttävää, torjunta-ainetta. Sirotteen levitys on lisäksi tehtävä huolellisesti ohjeen mukaan tyvivaurioiden välttämiseksi. Heinittymistä vähentämällä pienennetään myös myyrätuhoja ja sienien aiheuttamaa versolaikkutautia. Istutuksen jälkeen taimet kannattaa suojata muovisilla myyräsuojilla, niin ettei koko taimi varjostu alle.

Istutukseen käytetään joko siemenviljelyksessä tuotetuista siemenistä kasvatettuja siementaimia, joista visautuu noin 60 – 70 %, tai mikrolisättyjä kloonitaimia, jotka ovat 100 prosenttisesti visoja. Käytettäessä siementaimia istutustiheys on 1200 tainta hehtaarille. Kloonitaimia käytettäessä hyvä istutusmäärä on pellolle istutettaessa 1000 tainta ja metsämaalle noin 800 tainta hehtaarille. Metsämaalle istutettaessa voidaan käyttää pienempää taimimäärää kuin peltoistutuksessa, koska metsämaalle syntyy muuta puustoa, joka alkuvaiheessa pitää liiallista oksittumista kurissa. Hyvien visayksilöiden harvennustarpeen välttämiseksi täystiheys saavutetaan muita puita joukkoon sekoittamalla. Istutuksessa voidaankin käyttää mitä moninaisimmin variaatioin siementaimien, kloonitaimien, rauduksen sekaistutuksia. Visakkoon kannattaa myös istuttaa useampaa kloonialkuperää, että saadaan isompi todennäköisyys edes jonkin lajikkeen pärjäämiselle. Ja koska kloonien käyttöarvoa ei tunneta istutusvaiheessa, on järkevää istuttaa kloonit esimerkiksi riveittäin, jotta harvennushakkuissa voidaan poistaa heikompia klooneja sekä rauduksia ja suosia parhaita yksilöitä.

Visakoivikko voidaan perustaa myös kylvämällä visakoivun siementä suoraan metsään (300 g siemeniä hehtaarille), jolloin perustamiskustannukset pysyvät edullisempina. Siemenissäkin on laatueroja, itävyyden vaikuttaessa hintaan. Vaikeudet ja kustannukset tulevat muutaman vuoden kuluttua, kun kylvötuppaista pitäisi valita jätettävä visakoivu, vaikka visan merkkejä ei taimissa vielä ole havaittavissakaan. Hoitamattomana tällaisesta viljelyksestä syntyy huonolaatuinen rauduskoivikko.

Kokemuksia Visakoivu-kuusi sekakasvatuksesta

Perustaessani visakoivikkoa keväällä v. 2004 oli tiedossa ensiharvennusvisan aleneva kysyntä. Ratkaisu oli sekaistutus. Koeala on noin 1 ha, johon istutettiin visakoivua kolme eri kloonia, pääpuuna Kuhmoinen (E8315) ja pieni ala itsekasvatettua Tiitolan metsäsiemenen alkuperää. Istutustiheys on noin 800 kpl (vähintaan 600 kpl) /ha ja joulukuusia useita eri lajeja noin 2500 kpl/ha. Alue on entinen kuusi/sekametsä, josta risut on kerätty, osin poltettu ja alue on mätästetty. Maalaji hietamoreeni on pääosin hyväkasvuinen, mutta myös kangaspohjainen nurkka löytyy.

Joulukuusia leikataan kaksi kertaa kesässä, niistä poistetaan valikoivasti yli 2000 kpl 22 vuoden aikana joulukuusimarkkinoille. Visaa haittaavat kuuset poistetaan ja visakon alle jää kasvamaan matala sekapuustoinen taimikko, uuden metsän alku. Visoja karsitaan varovaisen valikoivasti, myös pieniä alaoksia säästetään. Karsinta (kasvun ohjailu) aloitettu v. 2005. Latvukset ovat pitkiä ja ilmavia, oksat jäävät lyhyiksi ja latvukset teräviksi. Pallolatvoja ja latvan oksatiheentymiä ei saa syntyä. Ne aiheuttavat poikaoksan tyyppistä voimakasta oksan pituuskasvua, jolloin lahoherkkyys lisääntyy. Tuuhealatvainen puu on myös altis lumi- ja tuulituhoille. Lumituhoja ei koealalla ole. Rungot ovat vahvoja, latvukset pitkiä, oksat lyhyitä, ei poikaoksia niin korkealle kuin karsimalla ylettyy. Visojen riviväli on n. 4 m, joka riittää ajouraksi, kun kuuset poistetaan. Taimiväli on n. 3,2 m ensiharvennuksen tarvetta ei visakossa ole.

Kuusisekoitus visakossa tuo varjostusta ja hallittua kasvukilpailua. Kuusi on myös maanpeittopuu hilliten heinän kasvua ja lehtipuuvesakon muodostumista. Koivun kasvatusvaatimus: latvalle valoa ja runkopuulle jatkuvaa varjostusta täyttyy kuusisekoituksessa paremmin kuin pelkässä koivikossa. Runkojen laatu paranee eikä halkeamia juuri esiinny. Kuusisekoitus pelkkänä poistettavana täytepuuna vähentää visakon perustamiskustannuksia taimien osalta lähes puoleen.

Visakoivu-kuusi sekapuustoksi sopii esimerkiksi 800-1000 kpl/ha erilaisia kloonivisoja tai n. 1200 kpl nykyistä pitkälle jalostettua siemenvisaa. Loppuosa kuusta yht. 1800-2000 kpl/ha. Matalajuurinen kuusi ja syväjuurinen visa kilpailevat vedestä ja ravinteista pääosin eri syvyydessä. Kuusi voidaan poistamisen lisäksi myös lyhentää, jolloin varjostus ja kasvukilpailu pysyvät hallinnassa. Vuosittain toistuva ja valikoiva karsinta yhdessä kuusen varjostuksen kanssa tuottavat laatuvisaa.

Martti Kokkonen