Kirjallisuutta
Vuoteen 1982 asti on ilmestynyt kattava visaa koskeva kirjallisuusluettelo Metsäntutkimuslaitoksen Folia Forestalia -sarjassa (Etholén & Huuri 1982).
Uusin ja laajin visapuiden kasvatuksesta kertova kirja on Hagqvist, R. & Mikkola, A. 2008. Visakoivun kasvatus ja käyttö. Metsäkustannus Oy, 168 s.
Arnborg, T. 1948. Björken. SSF:s Folkskrift ser. II nr. 1. Svenska skogsvårdsföreningens Förlag. Stockholm. 32 s.
Etholén, K. 1978. Kokemuksia visakoivun kasvatuksesta Lapissa. Summary. Experimental growing of curly birch in Finnish Lapland. Silva Fennica 12(4):264-274.
– & Huuri, L. 1982. Visakoivua käsittelevä kirjallisuus. Bibliography on curly birch, Betula pendula var. Carelica (Merclin). Folia Forestalia 502. 24 s.
Fagerstedt, K., Pellinen, K., Saranpää, P. & Timonen, T. 1996. Mikä puu – mistä puusta. Yliopistopaino. Helsinki. 180 s.
Hagqvist. R. 1995. Visakoivu – jalostettu ja tuottava viljelypuu. Metsänjalostussäätiö. Loppi. 8 s.
– 1996. Visakoivun kasvatuksen kannattavuus. Esitelmämoniste. Metsänjalostussäätiö. 4 s.
– 1997. Visakoivun latvuksen hoito: karsinta ja oksien typistäminen. Esitelmämoniste. Metsänjalostussäätiö. 2 s.
Henttonen, S. 1980. Visakoivun koristekasviarvosta ja -käytöstä. Dendrologian Seuran Tiedotuksia 11(2): 51-56.
Heikinheimo, Olli. 1933. Visakoivumetsien perustaminen ja kasvattaminen. Suomen metsänhoitoyhdistyksen vuosikirja. 3:27-46.
– 1936. Tuloksia visakoivun viljelystä. Metsätaloudellinen aikakausikirja. 53:12-17.
– 1938. Tuloksia visakoivun viljelystä. Metsätaloudellinen aikakausikirja. 55(1): 197-198.
– 1951. Kokemuksia visakoivun kasvatuksesta. Summary. Expreriences in the growing of curly birch. Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 39(5):1-21.
Heiramo. T. (toim.)1986. Visakoivu – kansallinen arvopuumme. Visaseura ry. Moniste 7 s.
– 1991. Käyttämättömien mahdollisuuksien visakoivu. Metsä ja puu 2: 4-6.
– (toim.) 1991. Virtasen visaopas. Perinnetietoa ja kokemuksia visasta. Visaseura ry. 34 s.
Huuri, O. 1978. Visaseura. Summary: Curly Birch Society. Silva Fennica 12(4):241-244.
Jevdokimov, A. 1984. Visakoivun kasvatus Neuvostoliiton luoteisosissa. Summary: Experiences of curly birch growing in northwestern Russia. Silva Fennica. 18(3):303-311.
– 1989. Biologija i kultura karelskoi berjozy (Visakoivun biologia ja viljely). Leningrad. 225 s.
Johnsson, H. 1951. Avkommor av masurbjörk. Svenska Skogsvårdsföreningens Tidskrift 49:34-45.
Karhu, N. 1995. Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut. Dendrologian seura. 221 s.
Keinänen, E. & Tahvanainen. V. 1995. Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.
Kosonen, Markku. 2004.Visakoivu – Curly Birch. Metsälehti Kustannus. 208 s.
Leikola, M. 1997. Visakoivun tutkimisen ja viljelyn alkuvaiheet Suomessa. Esitelmämoniste. 2 s.
Ljubavskaja, A. J. 1978. Karelska bejoza. (Visakoivu), Lesnaja promy?lennost. Moskva. 156 s.
Martinsson, O. 1994. Odlingsförsök på åkermark med rönn, hägg och masurbjörk. Sveriges lantbruksuniversitetet. 17 s + bil.
Mattila, K. 1997. Visa palkitsee hyvän hoidon. Metsälehti 12.
Mikkola, A. 1998. Visakoivun tunnistaminen on hankalaa, mutta myynti sitäkin helpompaa. Metsälehti 3:10-11.
Oikarinen, M. 1983. Etelä-Suomen viljeltyjen rauduskoivikoiden kasvatusmallit. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 113. Helsinki. Xx s.
Oskarsson, Ole & Nikkanen Teijo. 1998. Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun. Metsäntutkimuslaitoksentiedonantoja 670. -54 s. + 84 kuv.
Ott, P. 1980. Maarjakaask Eesti NSV-s. Eesti Põllumajanduse akadeemia teaduslike tööde kogumik. 128: 66-78.
Paalm H. 1983. Maarjakase kasvukohad ja puude dimensionid Eestis. Käsikirjoite. Eesti Põllumajanduse Akadeemia. Tartu.
Pagan, J. & Paganová V. 1994. Breza biela Svalcovitá (Betula alba L. var. Carelica Merk.) na Slovensku. Summary. Curly birch in Slovakia. Vedecké a pedagogické aktuality 10/1994.
Pohjanheimo O. 1980. Visakoivun lisäämisestä pistokasversoista. Puutarhantutkimuslaitoksen tiedote 24:1-10.
Pätiälä, R-V., Blomberg, K., Piepponen, S. & Paakkanen J. 1978. Havaintoja raudus- ja visakoivun mahlan sokeripitoisuudesta. Summary : On carbohydrates of the sap of silver birch and its forma curly birch. Silva Fennica 12(4):253-256.
Raulo, J. 1981. Visakoivu ja sen kasvatus. Teoksessa. Koivukirja. s. 95-100. Gummerus.
– 1984. Visakoivu ja sen kasvatuksen erityispiirteet. Moniste, Metsäntutkimuslaitos, metsänhoidon tutkimusosasto. 4 s.
– & Sirén, G. 1978. Neljän visakoivikon päätehakkuun tuotos ja tuotto. Summary: Yield and return of final cutting in four curly birch stands. Silva Fennica 12(4):245-252.
– , Saarnio, R. & Ylitalo, T. 1978. Visakoivun karsittujen oksien kyljestyminen ja värivian leviäminen niistä runkoon. Summary: sealing-off of pruned branch stumps in curly birch and subsequent spread of discolouration into the stemwood. Silva Fennica 12(4):257-263.
Relve, H. 1989. Maarjakask — meie looduse ainus väärispuu. Eesti mets 2: 13-17.
Riikilä, M. 1988. Visakoivulla kasvunvaraa. Ensiharvennus ratkaisee visakoivikon kehityksen. Metsälehti 17. s. 12.
Runeberg, T. & Runeberg, K. 1991. Koivu. Birch. Weilin + Göös. 143 s.
Saarnio, R. 1976. Viljeltyjen visakoivikoiden laatu ja kehitys Etelä-Suomessa. Folia Forestalia 263. 29 s.
– 1980. Visakoivu – vuoden puu 1980. Dendrologian Seuran tiedotuksia 11(1):4-14.
Sarvas, R. 1966. Visakoivikon perustaminen ja hoito. Metsätieteellinen aikakausikirja 83(8):331-333.
Simonen, R. 1998. Visakoivun kasvatus on taitolaji. Metsälehti 3. s. 10-11.
Sokolov, N.O. 1950. Karelskaja berjoza. Petrozavodsk. 115 s.
Tyystjärvi. P. 1991. Visakoivu on varma vaihtoehto pellon metsityksessä. Moniste 2. s.
Virtanen, O. 1952. Visa- ja loimupuiden tunteminen ja kasvatusopas. Omakustanne. Lahden työväen kirjapaino. 23 s.
Visaseuran tiedonantoja 1. 1958. 18 s.